YLEISTÄ ISLANNIN LUONTOYRITTÄJYYDESTÄ
Islannin luontoa leimaa autius ja karu jylhyys. Kasvillisuus peittää vain osaa maaperästä, sillä jäätiköt ja eroosion kasvattamat hiekkamaat kattavat suuren osan saaresta. Maan keskiosa on autiomaata. Metsää maassa on hyvin vähän, vaikka sitä istutetaan koko ajan suojaamaan vähäistä kasvillisuutta tuhoavalta tuulelta. Veden eri elementit ovat edustettuina monipuolisemmin kuin monessa muussa maassa; on valkeita jäätiköitä, satoja koskia, järviä ja jokia sekä koko saarta ympäröivä meri. Tulivuorten purkaukset ovat levittäneet ympäristöönsä laajoja laavavirtoja, jotka ovat jähmettyneet kuhmuraiseksi laava-alueiksi. Tällaisia alueita Islannissa on paljon. Maaperän vulkaanisuus näkyy eri alueilla myös pieninä sauhuina, jotka syntyvät veden kiehuessa lähellä maan pintaa olevissa lähteissä. Siellä täällä sisämaassa virtaa lämmin joki, jonka valkoinen höyry nousee kylmään ilmaan keskellä autiomaata. Luonnonvaraisia eläimiä saarella ovat minkit, ketut ja porot sekä tietysti kalat ja linnut. Maisemalle antavat leimansa myös tasangoilla vaeltavat suuret hevos- ja lammaslaumat (www.islanti.fi).
Luonnonvarojen käyttö
Islannin laki sallii vapaan pääsyn kaikille alueille, sekä valtion että myös yksityisessä omistuksessa oleville maa-alueille. Luonnontuotteiden kerääminen kaupallisiin tarkoituksiin ja leiriytyminen yksityisellä alueella vaativat kuitenkin maanomistajan luvan. Valtion omistamalla maalla muiden kuin puista satavien tuotteiden kerääminen on sallittua. Laissa on kuitenkin varaus siitä, että ympäristöministeriö voi asettaa rajoituksia keräämiseen ja mekaanisten keruuvälineiden käyttöön ympäristöherkillä alueilla. Alueilla, jotka Islannin ympäristöministeriö on määrännyt suojeltaviksi, luonnontuotteiden keruu on luonnollisesti kiellettyä. (Gunnarsson ym. 2005).
Islannin metsittäminen
Islannin kävijän ehkä voimakkain kokemus maasta on metsien puuttuminen. Kun Islanti asutettiin, metsiä riitti uudisasukkaiden tarpeisiin runsaasti (www.islanti.fi). Koivumetsät ja korvet peittivät silloin luultavasti noin 25–40 % Islannin maa-alasta (Gunnarsson ym. 2005). Metsät raivattiin kuitenkin maanviljelyksen tieltä sekä polttopuuksi. Ilmaston kylmeneminen ja tulivuorten purkaukset estivät puuston luonnonmukaisen uusiutumisen ja vuosisatojen saatossa metsät katosivat lähes kokonaan. Metsien katoaminen on osaltaan vaikuttanut voimakkaaseen eroosioon tuulten pieksämällä saarella. 1900-luvun aikana onkin vähitellen voimistunut pyrkimys metsittää maa mahdollisuuksien mukaan. Todellisesta metsätaloudesta Islannissa ei voida puhua, kysymyksessä on lähinnä maisemanparannus. Eroosion ehkäisemisestä tuulen suojia rakentamalla on kuitenkin varmasti pitkällä tähtäimellä hyötyä. Maahan on istutettu kymmeniä miljoonia taimia. Parhaiten viihtyvät sitkakuusi, lehtikuusi, kontoramänty, paju ja poppeli sekä Islannin koivu. Suomesta Islantiin on viety myös erilaisia koivulajeja (www.islanti.fi). Tällä hetkellä metsät peittävät Islannin pinta-alasta alle 2% ja metsittäminen etenee hitaasti (IFS 2017).
Nämä istutusalueet luovat jatkossa uusia mahdollisuuksia myös luontoyrittäjyydelle. Suuri osa istutuksista ei tule tuottamaan puunjalostusteollisuuteen kelpaavaa puuta. Tällöin alueiden virkistys- ja matkailuarvot sekä alueiden potentiaali luonnontuotteiden ja käsityömateriaalin tuottajina saattavat olla istutusalueiden keskeisimmät hyödyntämismuodot. (Gunnarsson ym. 2005). Keskeisimpänä luontoyrittäjyyden osa-alueena Islannissa voidaan pitää luontomatkailua eri muodoissaan.
Luontomatkailu ja -palvelut
Turismin merkitys kasvaa Islannissa koko ajan ja se on maan toiseksi tärkein elinkeino kalastuksen jälkeen. Matkailun vetonauloja ovat luonnollisesti kauniin maan erikoiset luonnonnähtävyydet. Kansallispuistot esittelevät hyvin islantilaista luontoa. Maassa on kolme kansallispuistoa: Thingvellir, Snaefellsjökull ja Vatnajökull. Muita tärkeitä alueita ovat luonnonsuojelualueet, jotka ovat suojeltuja muun muassa niiden kasviston, eläimistön ja maiseman vuoksi (https://www.ferdamalastofa.is/en/about-us/icelandic-tourist-board).
Maatilat ovat viime vuosina joutuneet etsimään uusia sivuelinkeinoja. Niitä ovat mm. minkkien ja kettujen kasvatus sekä maatilamatkailu. Hevossafarit, patikointi luonnossa, veneretket valaita katsomaan, purjehdus- ja kajakkimatkat, jäätikkökelkkailu sekä kuumien lähteiden lämmittämät maauimalat ovat matkailijoille kiinnostavia tapoja tutustua maahan (www.islanti.fi). Islannissa tilastoitiin vuonna 2016 noin 7,8 miljoonaa yöpymistä, ja yöpyjistä noin 87 % oli ulkomaalaisia (Tourism in Iceland in Figures 2017). Matkailu Islannissa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, ja myös islantilaiset matkustelevat aiempaa enemmän. Aiemmin islantilaisista suurin osa suuntasi loma-aikana ulkomaille, nykyisin myös kotimaan matkailu on vilkastunut ja aiemmin syrjäisemmät alueet ovat paremmin matkailijoiden saavutettavissa tieverkon parantumisen myötä (Gunnarsson ym. 2005, Tourism in Iceland in Figures 2017). Islannissa luontoon pohjautuva elämysmatkailu on varsin hyvin tuotteistettu ja paketoitu, etenkin Reykjavikin lähistöllä. Palveluun kuuluu myös usein asiakkaiden haku hotellilta tai lentokentältä ja vastaavasti paluumatka haluttuun kohteeseen.
Islannissa on lähes 80 000 islanninhevosta (Iceland in Figures 2017). Hevosvaellukset ovatkin yksi suosituimpia luontoaktiviteetteja Islannissa. Islanninhevonen on varmajalkaisuutensa ja tasaisten askellajiensa johdosta saavuttanut suosiota vaelluskäytössä myös muualla Euroopassa. Islannissa toimii lukuisia vaellustalleja, jotka tarjoavat aina muutamasta tunnista muutamaan viikkoon kestäviä vaelluksia.
Islanti on myös hyvin suosittu vapaa-ajan kalastuskohde. Makean veden kaloista luontomatkailun kannalta keskeisimpiä ovat lohi ja taimen. Lohen kalastuksen pääsesonki on noin kesäkuun kolmannelta viikolta syyskuuhun. Taimenen kalastus vaihtelee eri jokien välillä, mutta tyypillisemmin sesonki on huhti-toukokuusta syys-lokakuun vaihteeseen. Virtavesikalastusta varten vaaditaan melko hintava lupa, joka kannattaa hankkia etukäteen. Usein matkanjärjestäjät hoitavat lupa-asiat kuntoon matkailijoiden puolesta. Järvikalastusta varten luvan voi ostaa paikallisilta huoltoasemilta ja posteista (www.veidikortid.is).
Islannin maaseutumatkailuyrittäjät olivat aiemmin verkostoituneet yhteisen myyntikanavan, Icelandic Farm Holidays -yhdistyksen kautta. Nykyään myynnistä vastaa matkatoimisto Hey Iceland (http://www.heyiceland.is), joka on yhä osittain maatilallisten omistama ja toimii yhteisenä maaseutumatkailulomien ja -majoituksen välittäjänä yli 170:lle maatilalle ympäri Islantia. Luontoalan yritykset ovat myös pyrkineet verkottumaan paremman näkyvyyden saamiseksi mm. alueittain.
Pääasiallisin julkisten virkistys- ja luontopalvelujen tarjoaja maassa on Icelandic Forest Service (IFS) (http://www.skogur.is). Palvelut ovat pääasiassa virkistys- ja koulutuspalveluita. IFS:llä on useita koulutuskokonaisuuksia, joissa sekä aikuisille ja lapsille kerrotaan metsäympäristöstä tai käytetään luontoa oppimisympäristönä. Yksi merkittävimmistä ohjelmista on toteutettu yhteistyössä Islannin opetusministeriön kanssa. Siinä osa opetusta toteutetaan ns. ulkoilmaluokkahuoneissa (outdoor classrooms). Jokaiselle ohjelmaan osallistuvalle peruskoululle on osoitettu koulun lähistöltä oma luontoalue, jossa osa normaaliin opetussuunnitelmaan kuuluvasta opetuksesta toteutetaan. (Gunnarsson ym. 2005).
Luonnontuotteet
Vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan islantilaisessa metsässä vierailleista ihmisistä vain 2,6 % meni metsään kerätäkseen metsän tuotteita, kuten marjoja ja sieniä. Käytännössä lähes koko kerätty sato päätyy kotitalouskäyttöön. Islannissa ei ole tilastoitu luonnontuotteiden keruu- tai jalostusmääriä. Luonnontuotteisiin liittyen on kuitenkin tehty tutkimusta sekä kehittämiskokeiluja. Toistaiseksi nämä eivät ole tosin johtaneet merkittävässä määrin tuotekehitykseen. Tutkimusta on suunnattu mm. hieskoivun (Betula pubescens) ja lehtikuusen (Larix sukaczewii) kemiallisen koostumuksen selvittämiseksi tavoitteena löytää sopivia lääkeainesosia tai ravintolisiä. Myös lehtikuusen tatin jalostamiseen ja tuottamiseen liittyen on tehty kehittämiskokeiluja. Pääasiallisin luonnontuotteisiin liittyvää tutkimusta tekevä taho Islannissa on Icelandic Forest Service. (Gunnarsson ym. 2005).
Lähteet:
Islannin suurlähetystö. www.islanti.fi
Icelandic Tourist Board. https://www.ferdamalastofa.is/en/about-us/icelandic-tourist-board
Icelandic Tourist Board. 2017. Tourism in Iceland in Figures. https://www.ferdamalastofa.is/static/files/ferdamalastofa/Frettamyndir/2017/juli/tourism-in-iceland-2017-9.pdf
The Official Gateway to Iceland. www.iceland.is
Iceland in figures 2017. Statistics Iceland and Ministry of Foreign Affairs https://www.statice.is/media/50481/icelandinfigures2017.pdf
Gunnarsson ym. 2005. Country report, Iceland COST E 30 – Economic integration of urban consumers’ demand and rural forestry production. Forest sector entrepreneurship in Europe: Country studies. Acta Silvatica & Lignaria Hungarica. Special Edition 2005.
Icelandic Forest Service. 2017. Forestry in a Treeless Land. https://www.skogur.is/static/files/2017/Forestry_in_treeless_land_BKL_210x260mm.pdf
