YLEISTÄ TANSKAN LUONTOYRITTÄJYYDESTÄ

Koko Tanska on alamaata ja pääosin kulttuurimaisemaa, eikä alkuperäistä luontoa ole paljon, Bornholmin saarta lukuun ottamatta. Tanskassa ei ole kalliopohjaa toisin kuin Suomessa ja maalle on tunnusomaista viljava savinen tai hiekkainen moreenimaisema. Tanskassa on leuto merellinen ilmasto, mutta Atlantilta itään kulkevat matalapaineet tekevät ilmaston tuuliseksi ja epävakaaksi. Keväät ovat usein kuivia, kun taas myöhäiskesällä ja syksyllä sataa usein. Maan pinta-alasta 12 % on metsien peitossa. Itä-Jyllannin moreenimailla kasvaa pyökkimetsiä. Länsi-Jyllannissa vallitsevat kanervanummet. Nykyiset havupuumetsät ovat pääosin istutettuja ja niillä sekä heinäkasveilla on sidottu rannikon vaellusdyynejä. Marskimaiden rantaniityt ovat tiheitä ja matalakasvuisia. Tanskan eläimistö on kärsinyt suuresti ihmisen toiminnasta ja siellä onkin pääasiallisesti vain kettuja, peuroja ja joitakin pienempiä eläimiä (https://www.nordiskkulturkontakt.org/sv). Tanskan lähes kaikkien asukkaiden katsotaan olevan kaupungistuneita, joten vain pieni osa tanskalaisista on riippuvaisia maaseutualan tuloista (Helles & Thorsen 2005).

Luonnontuotteet

Luonnontuotteista ja -palveluista on tullut yhä tärkeämpi metsäalan osa Tanskassa. Pääsyy tähän on ollut maan kehittyminen vauraammaksi yhteiskunnaksi, tanskalaisten vapaa-ajan lisääntyminen sekä myös kasvanut tietoisuus ja huoli ympäristöstä (Helles & Thorsen 2005).

Metsäalan tuotteista Tanskassa tuotetaan puutavaran lisäksi joulukuusia ja leikkovihreää. Joulukuusien arvioitu kotimainen kysyntä Tanskassa on noin 2 miljoonaa puuta vuodessa. Joulukuusien vienti ulkomaille vuosina 1990–1999 vaihteli 5,5 ja 8,8 miljoonan puun välillä. Leikkovihreän vienti oli tasaisempaa, vienti vaihteli 20 000 ja 29 000 kg:n välillä (Helles & Thorsen 2005).

Paju

Tanska on Pohjoismaiden johtava maa käsityökäyttöön tarkoitetussa pajunviljelyssä ja käsityöpajun käytössä. Pitkät perinteet näkyvät myös työn laadussa. Tanskasta löytyy monia melko isoja käsityöpajuviljelmiä, joiden pinta-ala on 3–7 ha. Näiden lisäksi on lukuisia pieniä viljelmiä, jotka tuottavat pajua omaan käyttöön. Monet tanskalaiset viljelmät pyrkivät viljelemään pajunsa luonnonmukaisesti, mutta kasvinsuojelu on tuottanut ongelmia: hieman korkeampi hintakaan ei pysty korvaamaan menetettyä satoa. Tanskalaisen käsityöpajun hinta on noin 20 % halvempi kuin suomalaisen pajun. Tanskassa pajunviljelijät työskentelevät pääasiassa osapäiväisesti viljelmillään saaden niistä vain osan toimeentulostaan. Viljelijöistä osa täydentääkin tulojaan antamalla koulutusta pajutöiden teossa (Järvenranta 2005).

Tanskassa pidetään vuosittain pajufestivaalit Moesgårdissa, joka sijaitsee noin 9 kilometriä etelään Århusista. Tapahtumassa on muun muassa esillä paljon erilaisia pajutöitä ja kävijöillä on mahdollisuus seurata ja itsekin osallistua pajunpunontaan. Tapahtumassa on tarjolla myös runsaasti alan kirjallisuutta sekä ammattityökaluja (Järvenranta 2005).

Luontomatkailu

Tanskassa on vapaa pääsy metsiin virkistystarkoituksessa. Vapaa-ajan aktiviteetteja ovat muun muassa metsästys, luonnossa kävely ja vaellus, ratsastus sekä kalastus metsien joissa ja järvissä (Helles & Thorsen 2005). Avomerikalastuksesta kiinnostuneiden on mahdollista päästä kalastusveneiden mukana merelle. Rannikkokalastus on sallittua kaikille paikalliset säännöt huomioon ottaen. Usealla paikkakunnalla voi vuokrata veneen joki- ja järvikalastukseen. Kaikki kalastajat tarvitsevat aina kalastuskortin. Maan yli 7 000 kilometrin pituisella rannikolla on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa kalastuksen lisäksi esimerkiksi windsurfingia.


Luontomatkailijalle löytyy muitakin vaihtoehtoja. Tanskalaiset ovat muun muassa laatineet ainutlaatuisen, yli 10 000 kilometrin pituisen pyöräilyreittiverkoston ja kilometrien pituisilla hiekkarannoilla on hyvät mahdollisuudet vaikka sauvakävelyyn. Matkailija voi myös meloa, purjehtia tai pelata golfia (www.visitdenmark.com).

Lähteet

Nordens institut i Finland – Pohjoismaiden Suomen instituutti https://www.nordiskkulturkontakt.org/sv

Järvenranta J. 2005. Vierailu punoi verkostoja tanskalaisiin pajun taitajiin. Luonnontuote – Luonnontuotealan teemaryhmän lehti 1/2005.

Tanskan matkailusivusto http://www.visitdenmark.com

Helles & Thorsen 2005. Country report, Denmark COST E 30 – Economic integration of urban consumers’ demand and rural forestry production. Forest sector entrepreneurship in Europe: Country studies. Acta Silvatica & Lignaria Hungarica. Special Edition 2005.

YHTEISTYÖSSÄ

 

MEIDÄT TAVOITAT › Juha / 040 5737 568 Toimisto / 050 3823 022 info@aitoluonto.fi