Raaka-ainetuotanto

RAAKA-AINETUOTANTO

Luonnontuotteiden raaka-ainetuotannolla tarkoitetaan luonnonmarjojen, -sienten ja -kasvien sekä erikoisluonnontuotteiden (esimerkiksi mahla, pettu, terva, tuohi, kaarna, havut, oksat, kävyt, varvut, juuret, paju, pahkat, jäkälä, turve, liekopuut, tupasvilla, sammal, kaislat, heinät, korukivet) talteenottoa luonnosta sekä niiden puoliviljelyä ja viljelyä. Luonnonkasveiksi luetaan sellaiset viljeltävät kasvit, joita ei vielä ole juuri jalostettu eikä ko. kasvin osalta näin ollen voida puhua vielä varsinaisista kasvilajikkeista. Raaka-ainetuotanto sisältää raaka-aineen talteenoton lisäksi varastoinnin tuotantopaikalla, kuljetuksen, puhdistuksen, pesun, lajittelun sekä muun mahdollisen kauppakunnostuksen tai käsittelyn, mikä ei merkittävästi muuta tuotteen luonnetta.

JOKAMIEHENOIKEUS

Suomalaisten luonnonmarjojen, -sienten ja -kasvien kotitarvekäytön ja kaupallisen hyödyntämisen perustana ovat jokamiehen oikeudet eli vapaus kulkea luonnossa ja vapaus kerätä marjoja, sieniä ja yrttejä ilman erillistä lupaa. Laajat jokamiehen oikeudet ovat pohjoismainen erikoisuus. Ne sisältävät kuitenkin myös rajoituksia ja vastuun; haittaa tai häiriötä ei tuoteta sen enempää luonnolle kuin maanomistajallekaan. Lisäksi erikoisluonnontuotteiden keräämisessä tulee olla maanomistajan lupa.

LUOMUKERUU

Suomessa on sertifioituja luomukeruualueita 11,6 milj. ha, josta Lapin läänin osuus on 9 milj.ha (Marsi 2015). Jotta luonnontuotteessa voitaisiin käyttää luomutunnusta, täytyy sen olla kerätty metsästä, joka todistettavasti täyttää luomualueen vaatimukset. Tällöin metsässä ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana käytetty kiellettyjä lannoitteita tai muita kemikaaleja. Luomusertifiointi ei rajoita metsänomistajaa millään tavoin käsittelemästä metsäänsä. Lisätietoa ja ohjeita luomukeruusta löytyy muun muassa Eviran verkkosivuilta.