Raaka-ainetuotanto

RAAKA-AINETUOTANTO

Luonnontuotteiden raaka-ainetuotannolla tarkoitetaan luonnonmarjojen, -sienten ja -kasvien sekä erikoisluonnontuotteiden (esimerkiksi mahla, pettu, pihka, terva, tuohi, kaarna, kuusenkerkät, havut, oksat, kävyt, varvut, juuret, paju, pahkat, jäkälä, turve, liekopuut, tupasvilla, sammal, kaislat, heinät, korukivet) talteenottoa luonnosta sekä niiden puoliviljelyä ja viljelyä. Luonnonkasveiksi luetaan sellaiset viljeltävät kasvit, joita ei vielä ole juuri jalostettu eikä ko. kasvin osalta näin ollen voida puhua vielä varsinaisista kasvilajikkeista. Raaka-ainetuotanto sisältää raaka-aineen talteenoton lisäksi varastoinnin tuotantopaikalla, kuljetuksen, puhdistuksen, pesun, lajittelun sekä muun mahdollisen kauppakunnostuksen tai käsittelyn, mikä ei merkittävästi muuta tuotteen luonnetta.

Kerääjä.fi -palvelumme tarjoaa tietoa luonnon raaka-aineista sekä niiden kerääjistä ja ostajista. Palvelussa toimijoita voi hakea kunta- tai maakuntakohtaisesti, ja laittaa haluamilleen viestiä. Kerääjille palvelu kertoo kurssitarjonnasta ja tarjoaa sähköisen kerääjäkortin aiemman paperisen sijaan. Kerääjä.fi on luonnontuotteiden keruusta kiinnostuneiden, alan kouluttajien sekä raaka-aineita välittävien ja tarvitsevien yritysten yhteinen verkkopalvelu. Rekisteröitymällä palveluun pääset lisätietojen ja yhteyksien äärelle!

JOKAMIEHENOIKEUS

Suomalaisten luonnonmarjojen, -sienten ja -kasvien kotitarvekäytön ja kaupallisen hyödyntämisen perustana ovat jokamiehen oikeudet eli vapaus kulkea luonnossa ja vapaus kerätä marjoja, sieniä ja yrttejä ilman erillistä lupaa. Laajat jokamiehen oikeudet ovat pohjoismainen erikoisuus. Ne sisältävät kuitenkin myös rajoituksia ja vastuun; haittaa tai häiriötä ei tuoteta sen enempää luonnolle kuin maanomistajallekaan. Lisäksi erikoisluonnontuotteiden (mm. mahla, kerkät, pakuri, havut) keräämisessä ja kasvien laajamittaisessa keräämisessä tulee olla maanomistajan lupa.

TILASTOJA 

Ruokavirasto kokoaa vuosittain metsämarjojen ja -sienten kauppaantulomääriä, poimijahintoja sekä poimintatuloja. Tutustu lukuihin alla olevista linkeistä:

• Marsi 2024
• Marsi 2023
• Marsi 2022
• Marsi 2021
• Marsi 2020
• Marsi 2019
• Marsi 2018
• Marsi 2017
• Marsi 2016
• Marsi 2015

LUOMUKERUU

Suomessa on sertifioituja luomukeruualueita 5,5 milj. ha (vuoden 2020 tilanne). Pääosa luomukeruualueista sijaitsee Metsähallituksen mailla, jolloin laajimmat yhtenäiset luomukeruualueet ovat Lapissa ja Itä-Suomessa. Jotta luonnontuotteessa voitaisiin käyttää luomutunnusta, täytyy sen olla kerätty metsästä, joka todistettavasti täyttää luomualueen vaatimukset. Tällöin metsässä ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana käytetty kiellettyjä lannoitteita tai kemikaaleja.

Luomusertifiointi ei rajoita metsänomistajaa millään tavoin käsittelemästä metsäänsä. Luomussa kielletyillä toimilla käsitellyt metsäkuviot rajataan määräajaksi pois luomukeruualueesta.

Lisätietoa ja ohjeita luomukeruusta ja -sertifioinnista löytyy muun muassa Ruokaviraston tai Luomua metsäluonnosta -hankkeen kokoamilta verkkosivuilta.

Luomua metsäluonnosta -viestintähankkeessa on mm. koottu viisi piirroskaaviota, joissa lyhyet tekstit, symbolit ja nuolet kertovat esimerkinomaisesti eri raaka-aineiden hankinnasta ja kulkureitistä keruualueilta jatkojalostuksen alkuun saakka. Jokaisen kaavion sisältö avautuu lisää siihen liittyvällä tekstillä. Kuudennessa kaaviossa on kaksi esimerkkiä suljetuissa pakkauksissa myytävien luomutuotteiden etiketöinnistä.

1. Luomukuusenkerkkää metsänomistajalta jatkojalostajalle
2. Luomumännynkuorta metsänomistajalta jatkojalostajalle
3. Luonnonvaraista voikukkaa luomutilalta luomutuotteiksi
4. Jokamiehenoikeudella kerättävien tuotteiden hankinta
5. Muiden kuin jokamiehenoikeudella kerättävien tuotteiden hankinta
6. Luomutuotteesta kertovat pakkausmerkinnät tukku- ja kuluttajapakkauksiin