Luonnonmarjat talteen säädataa hyödyntäen

Luonnonvarakeskus ja yksi sen edeltäjäorganisaatioista, Metsäntutkimuslaitos, ovat tehneet marjasatoseurantaa 90 – luvulta lähtien. Tämän seurannan keskeisenä tuotoksena on MASI - aineisto, jossa on lähes 40 000 kasvupaikkakohtaista havaintoa mustikan, puolukan ja suomuuraimen sadonmuodostuksesta kukasta kypsään marjaan.

MASI - aineistoon voidaan yhdistää Ilmatieteen laitoksen hila-aineistoon, mikä on koko maan kattava tasavälinen ruudukko jonka jokaiseen ruutuun (ruudun koko on vähintään 10 x 10 km) lasketaan alueellisen interpolointimenetelmän avulla halutun säätä kuvaavan suureen, kuten lämpötilan, arvo. Suureen arvo yksittäisessä hilaruudussa lasketaan sitä lähellä olevien havaintoasemien mittausarvojen perusteella. Laskentamenetelmä ottaa huomioon myös maaston muotojen sekä rannikon ja vesistöjen vaikutuksen. Hankkeessa yhdistetään nämä kaksi aineistoa, hila-aineiston säädatat ja MASI – aineiston marjasatodatat ja mallinnetaan säätekijöiden vaikutuksia luonnonmarjojen sadonmuodostukseen.

Hankkeen keskeinen tuotos on menetelmä, jonka avulla voidaan tehdä kasvukausittain luonnonmarjojen satoennusteita joiden alueellinen/paikallinen tarkkuus on parhaimmillaan Ilmatieteen laitoksen hila-aineistoa vastaava (jopa 1 x 1 km) ja jolla voidaan visualisoida satoennusteet karttapintoina.

Karttapintoja tuotetaan jatkossa osana Luonnovarakeskuksen satoseurannan tiedotusta.

Hankkeen toimiaika on 1.1.2022 - 31.12.2023