YLEISTÄ PORTUGALIN LUONTOYRITTÄJYYDESTÄ

Portugalissa tuotetaan perinteisen puuaineksen ohella korkkia ja lisäksi muita luonnontuotteita ja palveluita (Mendes & Feliciano 2005). Portugalin metsä- ja puuteollisuudessa korkin osuus on merkittävin. Portugali on koko maailman suurin korkintuottaja, sen markkinaosuus kaikesta tuotannosta on noin 50 %. Maailman korkkimetsistä Portugalissa sijaitsee pinta-alan mukaan 34 % (www.apcor.pt). Portugali on myös paneeliteollisuudessa maailman johtavia maita. Paneeliteollisuuden perustana on rannikkomänty. Tämä puulaji on kärsinyt eniten metsäpaloista, mikä ei luonnollisesti ole suosinut alan teollisuutta. Muu osa metsäteollisuuden aloista, kuten sahat, puusepät ja huonekaluteollisuus, ovat pieniä tai erittäin pieniä yrityksiä, jotka toimivat melkein pelkästään kotimaan markkinoilla (Mendes & Feliciano 2005).

Metsistä saatavista luonnontuotteista tärkein on jo aikaisemmin mainittu korkki. Muita metsän antimia ovat muun muassa pihka, hunaja, hedelmät (männynsiemenet, kastanjat ja johanneksenleipäpuun hedelmät), sienet, kasvit ja tammenterhot (Mendes & Feliciano 2005). Luonnonvaraisina Portugalissa tavataan noin 2 800 kasvilajia. Laajalle levinneitä kasveja ovat esimerkiksi männyt, kastanjapuu ja eukalyptus. Palveluista keskeisimpiä ovat metsästys, virkistyspalvelut sekä ympäristöpalvelut (Mendes & Feliciano 2005). Suurin osa Portugalin metsistä on yksityisomistuksessa.

 

Korkki

Korkki on eräiden puuvartisten kasvien kuoren ilman täyttämistä solukoista muodostunutta korkkisolukkokerrosta, joka sisältää yli puolet tilavuudestaan ilmaa. Korkkia käytetään muun muassa ääni- ja lämpöeristeenä, pelastusliiveissä ja pullojen tulppina. Korkkia käytetään myös paljon muun muassa sisustusmateriaaleihin sekä taide- ja lahjaesineisiin (Leviäkangas 2005).

Korkkia kerätään korkkitammesta (Quercus suber), muiden puiden korkki ei sovellu yhtä hyvin teollisuuden käyttöön. Portugalin vanhin korkkitammi on 220-vuotias ja se on elämänsä aikana tuottanut 1 200 kiloa korkkia, josta on valmistettu noin 100 000 pullonkorkkia. Korkki leikataan puista joka 9. vuosi. Tämä aiheuttaa tiettyjä ongelmia alalle, sillä tehdyt investoinnit antavat tuottoja hitaasti. Luonnon korkki on kuitenkin ominaisuuksiltaan paras esimerkiksi viini- ja samppanjapulloihin. Meille suomalaisille tutuin korkin käyttökohde onkin juuri juomapullojen korkit. Niitä voidaan tehdä kahdella tavalla. Korkki voidaan porata puusta leikatusta korkkilevystä suoraan valmiiksi korkiksi tai murskata korkki rakeiksi, jotka yhdessä luonnonliiman kanssa puristetaan levyksi. Tästä levystä sitten porataan korkit (Leviäkangas 2005). Korkin suurin käyttökohde kansainvälisesti on kuitenkin rakennusmateriaalit.

Tyypillisesti korkkitammesta saadaan korkkia noin 150 ja 15 sadon ajan. Joissakin Portugalin kylissä jopa 80 % ihmisistä saa toimeentulonsa korkkiteollisuudesta, joka työllistää suoraan noin 9 000 henkilöä. Alalla toimii yli 650 portugalilaisyritystä. Vuonna 2016 korkin vienti Portugalista tuotti yli 930 miljoonaa euroa, mikä oli kaikkien aikojen ennätys (www.apcor.pt).

Yhtäkään puuta ei kaadeta korkin saamiseksi, vaan korkin leikkaaminen on yksi luontoystävällisimmistä korjuumenetelmistä. Leikkaaja tekee viillon kaarnaan ja irrottaa sen puun rungosta, minkä jälkeen puut merkitään niin, että niistä nähdään milloin niitä on viimeksi käytetty. Puut saavat rauhassa kasvattaa uutta kuorta yhdeksän vuotta, ennen kuin työ aloitetaan uudestaan. Vuosittain viiniteollisuudessa käytetään yli 15 miljardia pullonkorkkia, mikä on 80 prosenttia koko tuotannosta. Muut korkkituotteet, kuten tiilet, eristeet ja teollisuustuotteet valmistetaan lähes kokonaan pullonkorkkien valmistuksen yhteydessä kertyvästä ”hukkakorkista” (Petersen & Äikäs).

Korkkitammimetsät ovat tärkeitä monin tavoin: juustonvalmistajat saavat maidon puiden katveessa laiduntavista lampaista ja vuohista, toiset keräävät hunajaa metsiin sijoitetuista mehiläispesistä, tammenterhoja käytetään eläinten ruuaksi ja ruohikolla kasvavat hedelmät ja marjat käytetään myös tarkkaan. Metsissä elää monia uhanalaisia eläimiä kuten espanjanilveksiä (Lynx pardinus) ja keisarikotkia (Aquila heliaca). Lisäksi Euroopan koko kurkipopulaatio (Crus crus) talvehtii Portugalin ja Espanjan korkkitammimetsissä (Petersen & Äikäs). Korkkimetsät onkin luokiteltu yhdeksi maailman monimuotoisuuskeskukseksi (www.apcor.pt).

 

Tulevaisuuden uhat korkkituotannossa

Korkinkorjuu on kuulunut Välimeren maiden asukkaiden elämään ainakin tuhannen vuoden ajan. Jos muovi- ja kierrekorkkien suosio kasvaa nykyistä vauhtia, on mahdollista, että tulevaisuudessa korkkitammimetsät katoavat ja niiden myötä myös ainutlaatuinen kulttuuri- ja luontoperintö. Luonnonkorkkien kysynnän vähetessä metsät menettävät taloudellisen arvonsa. Karjanlaidunnuksen päätyttyä herkästi syttyvä pensaskasvillisuus valloittaa laidunmaat. Pensaikkojen lisääntyminen johtaa myös luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja uhanalaisten eläin- ja kasvilajien elinalueiden ja ravinnon katoamiseen. Korkkitammimetsiä korvataan usein muilla, ympäristölle vahingollisemmilla maa- tai metsätalouden muodoilla (Petersen & Äikäs).

Luonnonkorkkien käyttöä on pyritty turvaamaan mm. erilaisilla aloitteilla ja sertifioinneilla. Mm. Rainforest Alliance työskentelee yhteistyössä maanomistajien sekä korkkiteollisuuden kanssa pyrkien säilyttämään korkkimetsät suojelullisista ja sosiaalisista syistä (Rainforest Alliance 2004). Korkkimetsät ovat myös tärkeitä hiilinieluja ja tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia luontomatkailulle (APCOR 2017).

 

Muut luonnontuotteet

Pihka

Pihkan keräys oli Portugalissa melko suosittua 70- ja 80-luvuilla sen jälkeen, kun keräys väheni Ranskassa korkeiden työvoimakulujen takia. Kuitenkin vuoden 1986 jälkeen pihkan keräyksen merkitys on vähentynyt Kiinan ja muiden halpaa työvoimaa tarjoavien maiden esiinnousun jälkeen (Mendes & Feliciano 2005). Pihkan keräys ja vienti on silti yksi potentiaalinen luonnontuotealan mahdollisuus Portugalissa (Palma et al. 2012).

 

Syötävät luonnontuotteet

Aivan viime vuosiin asti kastanjat ovat olleet tärkeää ruokaa monilla maaseutualueilla. Vähitellen peruna on korvannut kastanjan ruuanlaitossa. Kastanjat ovat kuitenkin taas herättäneet kaupallista kiinnostusta uudelleen kasvaneen kysynnän vuoksi. Myös männynsiemenet ja johannenksenleipäpuun hedelmät ovat herättäneet kotimaan markkinoilla ja ulkomailla kaupallista kiinnostusta (Mendes & Feliciano 2005).

Luonnonvaraisten sienten käyttö ei ole kovin yleistä portugalilaisessa keittiössä. Ulkomaisten reseptien yleistyessä ravintoloissa ja hyvien vientinäkymien johdosta sienten keräys on kuitenkin yleistynyt (Mendes & Feliciano 2005).

 

Luontomatkailu

Manner-Portugalin lisäksi maahan kuuluu kaksi saaristoa Atlantilla, Azorit ja Madeira, jotka tarjoavat erinomaiset puitteet luontomatkailuun. Etenkin Madeira on tunnettu upeasta luonnostaan ja patikointimahdollisuuksistaan. Saarella on lukuisia levadoita eli kastelukanavia, joiden varrella kulkee ulkoilureittejä, yhteensä yli 4 000 km. Yli 3/4 Madeiran saaresta on luonnonsuojelualuetta (www.visitportugal.com). Euroopan ja Afrikan välissä sijaitseva Azorit puolestaan muodostuu yhdeksästä saaresta. Azorit houkuttelevat matkailijoita luonnonihmeiden ja tasaisen hyvän ilmaston vuoksi. Geysirit, kirkasvetiset kraaterijärvet, vesiputoukset ja syvänmerenkalastus ovat Azoreiden matkailuvaltteja.

Portugalilaisessa luonnossa matkailija voi nähdä kauniiden maisemien ja rehevän kasvillisuuden lisäksi muun muassa villejä poneja ja maakotkia. Meri, padot ja tekojärvet tarjoavat monia mahdollisuuksia vapaa-ajan- ja virkistyspalveluihin. Melonta, surffaus, pyöräily, ratsastus, patikointi, sekä meressä, joissa ja puroissa uiminen ovat hyviä tapoja nauttia portugalilaisesta luonnosta. Muita vapaa-ajanpalveluita ovat esimerkiksi koskenlasku, metsästys ja kalastus. Matkailija voi metsästää muun muassa sorsia ja muita vesilintuja. Kalastaa voi ankeriaita, taimenia ja miekkakaloja (www.visitportugal.com).

 

Lähteet

Mendes & Feliciano 2005. Country report, Portugal COST E 30 – Economic integration of urban consumers’ demand and rural forestry production. Forest sector entrepreneurship in Europe: Country studies. Acta Silvatica & Lignaria Hungarica. Special Edition 2005.

Petersen, Tanya & Tuuli Äikäs. WWF. Korkki Päälle.

Leviäkangas, R. 2005. Asiantuntijavieraita Portugalista. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteisölehti 4/2005.

Portugalin matkailusivusto http://www.visitportugal.com

Rainforest Alliance , 2004. Annual Report and Rainforest Matters

APCOR. http://www.apcor.pt/en/

Palma, Pestana & Azecedo. 2012. Pine Resin Sector in Portugal – Weaknesses and Challenges. Forestry Ideas 18 (43): 10–18.

YHTEISTYÖSSÄ

 

MEIDÄT TAVOITAT › Juha / 040 5737 568 Toimisto / 050 3823 022 info@aitoluonto.fi