Ajankohtaista

Päivät avasi Soile Juuti, ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savon liitosta kertomalla mm. alueen luonnontuotealan erityispiirteistä.

Heli Tossavainen ja Toini Kumpulainen, Wild Food Savo -hankkeesta nostivat puheenvuorossaan esille Pohjois-Savon Euroopan maukkaimpana maakuntana. Esityksen luonnontuotealan visiosta nousee esille alan yrittäjyys, elintarviketuotanto ja ravitsemuspalvelut, hyvinvointi- ja terveysmatkailu, koulutus sekä viljelyn ja metsien monikäytön mahdollisuudet.

Henna Lehikoinen ja Hannaleena Uhlbäck-Ropponen, European Region of Gastronomy Kuopio 2020-2021 ja Janne Tirri, keittiömestari, Kuopion Klubi/Ravintolamestarit kertoivat Kuopion menestyksestä European Region of Gastronomy alueena. Juhlavuoden kantavana teemana on ruoan kerääminen luonnosta – ja luonnontuotteet kasvukausittain. Myös joukkoruokailun kehittäminen nousi esille. Taste Savon video herättikin yleisössä ihastusta.

Pohjois-Savon osuuden päätti yrittäjä Kirsi Tikkanen Willimaku, Iltalypsy Oy:n yritystarinalla.

Riitta Ryyti, laatu- ja vastuullisuuspäällikkö, Kiantama Oy esitteli kokeellisen tutkimuksen tuloksia puolukan edullisista vaikutuksista rasvaisen ravinnon aiheuttamiin aineenvaihdunnan muutoksiin ja matala-asteiseen tulehdukseen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Kiantama Oy:n, Tampereen yliopiston, Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Tutkijat selvittivät puolukan vaikutuksia runsasrasvaisen ravinnon aiheuttamiin metabolisiin muutoksiin ja matala-asteiseen tulehdukseen sekä maksan geeniekspressioprofiiliin hiirillä. Tuloksissa puolukka esti runsasrasvaisen dieetin aiheuttaman verensokeri- ja insuliinitason nousua sekä kolesterolitason että tulehdustekijä SAA:n (ns. akuutin faasin proteiinin) tason nousua, ja maksan painon nousua. Tämän tutkimustuloksen valossa puolukalla on terveyttä edistävää potentiaalia ehkäistä lihavuuteen liittyvää matala-asteista tulehdusta sekä liitännäissairauksien, kuten rasvamaksan, kehittymistä.

Jenni Lappi ja Johanna Kantala Ruokalaaksosta avasivat kuulijoille kuluttaja- ja tiedelähtöistä tutkimusta tuotemarkkinoinnin tukemisessa. He nostivat esille, että luonnontuotteet ovat trendikkäitä. Onnistunut hyvinvointi- ja terveyshyötyjen hyödyntäminen tuotemarkkinoinnissa vaatii tietoa ja osaamista. Oleellista on, että olemassa olevaa tietoa hyödynnetään mahdollisimman kattavasti, mutta kuitenkin siten, että jaettu tieto on oleellista ja oikeaa. Markkinoinnissa tulee huomioida myös lainsäädäntö. Terveyshyötyjen markkinointi puhutti myös yleisöä. Esityksestä nousi esille, että luonnontuotteilla ei ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mikä tuottaa haasteita alan markkinointiin.

Johanna Kekäläinen, tuotekehittäjä SacoGrow Oy:stä esitteli yrityksen laaja-alaisia elintarvikekehityspalveluja ja vei katsojat virtuaalisesti yrityksen tuotekehitystiloihin 360⁰ kuvaesittelyn avulla. Esitys toi hyvin esille, millaisissa tiloissa luonnontuotteisiin liittyvää kehittämistyötä on mahdollista tehdä.

Osuuden päätti Olvi Oyj:n markkinointijohtaja Olli Heikkilä, joka toi esille sekä kuluttajan että kaupan ja ketjuliikkeiden merkityksen tuotekehittelyssä. Kaikkien osa-alueiden tulee toimia, jotta tuote lopulta päätyy markkinoille ja kuluttajien saataville. Maku, pakkaus, ja tarinallistaminen ovat tärkeässä roolissa myös luonnonraaka-aineita käytettäessä. Lisäksi terveys- ja hyvinvointiväittämät ovat haaste, saatavuuden, hinnan ja tuotantoon liittyvien tekijöiden, kuten tasalaatuisuuden ohella.

Marko Ämmälä Suomen metsäkeskuksesta avasi kuusenkerkän keruun käytänteitä ja kannattavuutta. Ämmälän mukaan kuusenkerkkä on kerättävistä luonnontuoteraaka-aineista eniten kiinnostusta herättävä. Keruuseen tulee olla maanomistajan lupa, ja sen tulee olla kestävää ja noudattaa hyviä toimintatapoja. Sekä kerääjä että metsänomistajan voi ansaita myymällä tai vuokraamalla keruuoikeuksia. Ämmälä kertoi, että metsänomistaja voi saada tuloa n. 0,5 - 1,0 €/kerkkäkilo. Keruupalkkio kerääjälle on noin 5 - 8 €/kg. Kerkkiä voidaan kerätä myös yläilmoista henkilönostimien avulla. Tuolloin laitteen mahdollinen vuokrahinta on syytä ottaa huomioon keruuansioita arvioitaessa.

Tuula Jyske ja Susan Kunnas Luonnonvarakeskuksesta toivat esille kuusenkerkkien laadunhallinnan arvoketjua, erityisesti tuotanto- ja kuivausprosessien ja kuluttajamieltymyksien näkökulmasta. Heidän mukaansa kuusenkerkän potentiaali odottaa tekijäänsä. Kerkkien käsittelymenetelmillä on myös väliä. Esimerkiksi C-vitamiinipitoisuus vaihtelee, jos kerkät on kuivurikuivattu, kylmäkuivattu tai tuorepakastettu. Eniten C-vitamiini säilyi kylmäkuivattuna. Pakkaskuivaus säilyttääkin parhaiten tutkituista menetelmistä kuusenkerkkien laadun ja antioksidatiivisuuskapasiteetin.

Jaana Väisänen, Oulun ammattikorkeakoulu sekä Antti Takalo ja Eveliina Isosaari, Centria-ammattikorkeakoulu, MoreNPBiz-hankkeesta esittelivät seminaariyleisölle kokemuksia yrittäjien kuivauslaitteiden optimoinnista ja hukkaenergian hyödyntämisestä kuivauksessa. Samalla kuultiin esimerkkejä kuivauksen vaikutuksesta laatuun. Vinkkinä kuivaamista suunnittelevalle he esittelivät leipomolaatikkokuivurin. Energiatehokkuus on myös syytä ottaa huomioon. Tehokkuus tuotteen kuivauksessa mahdollistaa suuremman voittomarginaalin lopputuotteesta. Lisäksi energiatehokkuutta voidaan käyttää imagon luomisessa tai parantamisessa.

Juha Rutanen Suomen luontoyrittäjyysverkostosta avasi luonnonraaka-aineiden kerääjien koulutuksen ja nimikkeiden historiaa. Alan viralliset ammattinimikkeet ovat nykyisin luonnonvaratuottaja, luonnontuotejalostaja, luonnontuoteneuvoja ja luonnontuotekehittäjä. Rutanen esitteli myös keruuvakan, josta yhdistys aikoo tehdä suuremman tilauksen, jos kiinnostuneita löytyy tarpeeksi.

Rutanen jatkoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttaman Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hankkeen puitteissa kertoen valtakunnallisen kerääjä.fi-rekisterin toiminnoista ja ominaisuuksista. Rekisterin tavoitteena on korvata kerääjäkorttien paperiset versiot sekä sujuvoittaa alan raaka-aineketjujen toimintaa. Kerääjärekisteristä tieto löytyy yhdestä paikasta palvellen sekä kerääjiä, kouluttajia että raaka-aineiden vastaanottajia ja ostajia

Vuoden luontoyrittäjä 2020 on LehtoPeat Oy, jonka valitsijaraati kertoi olevan luontoyrittäjyyden edelläkävijä, joka on ansiokkaasti ja innovatiivisesti kehittänyt hoitoturvealaa sekä alan tuotteita ja palveluja. Yritys on jopa laajentanut toimintaansa kuluvan vuoden paikana, mikä on hieno saavutus olemassa olevassa poikkeustilanteessa.

Vuoden luonnontuotetoimija 2020 on Suomen metsäkeskus, joka on raadin perusteluissa toiminut ansiokkaasti luonnontuotealan edistämiseksi. Metsäkeskuksen hankkeet ja henkilöstö ovat tulleet vauhdilla mukaan luonnontuotealan kehittämistyöhön niin aluetasolla kuin valtakunnallisesti

Kunniakirja annettiin tänä vuonna Saska Tuomasjukalle, Lapin Maria Oy. Valitsijaraadin perustelee valintaansa, että Tuomasjukka on kotimaisten luonnontuotteiden esilletuoja ja menestyksekäs tuotekehittäjä.

Lisätietoa tunnustuspalkinnoista henkilöhaastatteluiden kera ja mediakuvia.